Melkein puolitoista vuotta siitä kun viimeksi mitään sanonut, jäi sitten tämä ihan kesken. Mutta jospa nyt ottaisi pienen recapin kuten televisiopuolella sanotaan.
Eli kuukauden päästä piti käydä tarkistuksessa mutta kävin kolmen kuukauden päästä kun aikataulut olivat ihan sekaisin. Mitään ongelmia ei ollut niin ei tullut aiemmin pakotettua itseään tuonne väkisin. Näöntarkastuksia tehtiin ja näkö oli yli-inhimillinen, tai ainakin niin hyvä kuin voi. Yhdellä silmällä näki toiseksialimman rivin ja molemmilla silmillä alimman. Ja lääkärin mukaan siinä tulee jo aistinsolujen kanssa ongelma, pienempää tekstiä ihmissilmä ei pysty edes erottamaan. Oli ihan kiva uutinen vaikka tietysti pitää ottaa pienellä varauksella.
Silmien kuivumista oli aika pitkään, voisi sanoa melkein vuoden. Perintönäkin on saanut todennäköisesti taipumusta kuivuuteen, joten vaihtelee todella paljon miten muilla käy. Silmätippoja tuli käytettyä päivittäin muttei mitenkään jatkuvasti. Enimmäkseen iltaisin television kanssa ja jos kesäkuumalla oli tuuletin käytössä kuivatti ilmavirta silmiä enemmän. Mutta sitä se tekee kaikilla.
Myöhemmin on välillä tuntunut kuin vasen silmä näkisi eri tavalla kuin oikea. Voi olla että sen näkö on hieman heikentynyt mutta ei ainakaan niin pahasti että siitä juuri haittaa olisi. Hämärässä tämän tuntuu näkevän parhaiten ja esimerkiksi televisiota katsoessa. Myöskin jos toiseen silmään osuu valoa ja toiseen ei, tulee hieman ongelmia näkemisessä. Mutta tämä ei välttämättä liity itse leikkaukseen.
Kaikkiaan nyt puolitoista vuotta leikkauksen jälkeen olen silti tyytyväinen. Enää ei etsi silmälaseja tai yritä laitella piilareita (se loppui aika nopeasti vaikka olikin ärsyttävää), pystyy lukemaan tekstejä melko kaukaakin ja pientä, paremmin kuin tuttavat. Ja epäilisin että jos näin kauan on näkö pysynyt näin hyvänä, se tuskin enää lähtee tästä heikkenemään.